Kestävän muodin vaikeudesta

posted in: Yleinen | 0

Viime vuosina pukeutumisen eettisyyden ja kestävyyden puolesta puhuvat äänenpainot ovat lisääntyneet, niin blogimaailmassa kuin mediassa yleisemminkin. Yhä useampi kuluttaja tuntuu väsyneen jatkuvaan kuluttamispakkoon ja kertakäyttömuodin huonoon laatuun. Itsepalvelukirpputoreja ja second hand –kauppoja perustetaan pääkaupungin kivijalkoihin tämän tästä. Pienet, vaatetuotannon eettisyyteen ja suunnitteluun panostavat suomalaismerkit kasvattavat suosiotaan myös ulkomailla. Vaatevallankumous-haaste keräsi paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Jotain on selvästi tapahtumassa.

korut: MOIMOI
korut: MOIMOI

Eettisyyden muuttuessa yhä useammalle kuluttajalle ostopäätöstä ohjaavaksi tekijäksi on markkinoille tullut joka tyyliin sopivia, vastuullisempia vaatteita. Valikoiman monipuolistumisesta huolimatta monelle kuluttajalle valinnat aiheuttavat päänvaivaa. Pyrkimys eettisempään kuluttamiseen vaatii vaivannäköä: kestävästi valmistettua t-paitaa ei välttämättä löydä lähimarketista, ja valmistusketjut ovat niin monimutkaisia, etteivät suurten valmistajien asiantuntijatkaan välttämättä tiedä tarkalleen tuotteidensa alkuperää. Asiantuntijalausunnoissa vilisevät lyhenteet ja sertifikaatit. Ongelmia voi olla niin raaka-aineen tuotannossa, kankaiden värjäämisessä kuin ompelijoiden työoloissakin. Ei ihmekään, että vaativan kuluttajan on niin vaikea tietää, mistä vaatteensa ostaa.

Niin kauan kun kansainvälisiä, koko vaatekauppaa sitovia pelisääntöjä ei ole olemassa, vastuu kulutuspäätösten eettisyydestä jää kuluttajalle. Monella ei kuitenkaan ole arjen pyörityksessä aikaa tai jaksamista pohtia, mistä löytää eettinen mahdollinen vaihtoehto, kun jo ylipäätään päälle sopivan ja omaan tyyliin istuvan vaatteen löytäminen voi olla haastavaa.

Monen kokeilunhaluisen ja muotitietoisen pukeutujan kannalta ikävä uutinen on se, että jatkuvaan uuden ostamiseen rohkaiseva muotimaailma ei eettisimmilläkään kuitenkaan ole kestävä vaihtoehto. Eettisintä kuluttamista on olla ostamatta turhaan. Paras vaihtoehto on kuluttaa harkiten, suosia käytettyä ja panostaa laatuun, jos kukkaro sen sallii. Se vaatii oman tyylin tuntemista. Oman tyylin ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että pukeutumisesta tulee tylsää ja mielikuvituksetonta. Lehtien tyyliklassikkojuttuihin kannattaa suhtautua varauksella: jos ei ole tähän asti käyttänyt bleisereitä, jäävät ne klassikkostatuksestaan huolimatta luultavasti jatkossakin kaappiin roikkumaan.

Jatkuvassa mainostulvassa ja muodin rytmin yhä nopeutuessa voi oman tyylin löytäminen ja turhan ostamisesta kieltäytyminen olla se kaikkein haastavin eettinen teko. Siksi oman maun pohtiminen ei ole vain itsekäs, omaan hyvinvointiin ja kevyempään mieleen tähtäävä teko; jätteisiin hukkuva maailma tarvitsee yhä enemmän oman tyylinsä tuntevia, harkiten kuluttavia ihmisiä.

Kirjoittaja: ReettaM, Harharetkiä-blogista

Leave a Reply