Tyylitoimisto kehittää kestäviä tyylipalveluita – lue, mitä opimme kestävän tyylin kuukauden aikana!

posted in: Yleinen | 0

Kolme vuotta sitten Tyylitoimiston perustaja Sari tuskaili täydellä vaatekaapilla löytämättä mitään päällepantavaa. Hän päätti, että apua on tilanteeseen on saatava – kaikkien, jotka sitä tarvitsevat. Syntyi idea palvelusta, josta saa stylistin tukea helposti.

Nyt olemme onnellisesti jo toista vuotta kehittämässä tyylipalveluita, joiden tarkoitus on auttaa asiakasta rakastumaan omaan tyyliinsä ja rakentamaan toimivan vaatekaapin helpon arjen tueksi. Oman tyylin tuntemus lisää pukeutumisen iloa ja vähentää hukkaostoksia. 

Meiltä asiakas saa paljon muutakin kuin tukea vaatteiden ostoon. Filosofiamme on, että ilo syntyy pukeutuessa, ei ostaessa.

Syksyllä pääsimme mukaan valtioneuvoston kanslian kiertotalouden kokeiluohjelmaan. Lanseerasimme marraskuusta kestävän tyylin kuukauden, jolloin keskityimme kolmen huikean kauppakeskuksen kestävän tyylin palvelukokeiluihin.

Kokeilun valmistelu alkoi lyhyen Kestävän tyylin oppaan kirjoittamisella lokakuussa. Tämän jälkeen lähdimme I love me -messuille, jossa kerättiin laajalla kyselyllä tietoa siitä, mitä ihmiset tyylipalveluilta toivovat. Huimat 253 messukävijää vastasi kyselyyn. Tältä pohjalta muotoiltiin Kampin, Sellon ja Jumbon kauppakeskuksissa tapahtuvia kokeiluja. Kokeilut toteutuivat peräkkäisinä viikonloppuina marraskuussa. Tarjosimme kokeilujen aikana ilmaisia tyylipalveluita kauppakeskusten asiakkaille ja keräsimme palautetta heidän käyttämistään palveluista. 74 kauppakeskusasiakasta kokeili Tyylitoimiston palveluita paikan päällä ja antoi niistä arvokasta palautetta. Alla kerromme siitä, mitä Kestävän tyylin kuukausi meille opetti.

Kestävät tyylipalvelut tukevat pukeutumistietoisuutta laadun, istuvuuden, yhdisteltävyyden ja käyttötarkoituksen näkökulmasta

Tyylitoimiston teettämän alkukartoituksen yhteydessä kiteytyivät kestävän tyylin kulmakivet, joita pukeutumispalveluilla voidaan tukea. Hyvä ostopäätös ottaa huomioon vaatteen laadun, istuvuuden, yhdisteltävyyden ja käyttötarkoituksen.

  • Laatu käsittää monta tekijää. Laadukas vaate on tehty hyvin ja kestävästä materiaalista. Pitkän käyttöiän ansiosta laadukas vaate maksaa itsensä monesti takaisin. Kokeilun yhteydessäkin selvisi, että sen löytäminen ei aina ole kuluttajalle helppoa, sillä valitettavasti (ja onneksi!) hinta ei kerro kaikkea eikä kallein aina ole paras. Sen verran hinnasta kuitenkin voi päätellä, että kaikista halvin ei ole laadukkain.
  • Istuvuus taas on kykyä valita omaan vartaloon sopivia vaatteita. Jos ostohetkellä ei tule kiinnittäneeksi riittävästi huomiota siihen, kuinka vaate istuu, saattaa tulla vahingossa maksaneeksi siitä, että vaate seisoo käyttämättömänä kaapissa.
  • Yhdisteltävyydellä tarkoitetaan sitä, miten vaatteet keskenään sopivat yhteen. Esimerkiksi jokin paita voi olla itsessään hieno, mutta jos se ei värien tai tyylin osalta sovi vaatekaapin muihin vaatteisiin, sen käyttö voi jäädä vähäiseksi.
  • Käyttötarkoituksen huomioiminen edellyttää pohdintaa siitä, onko vaate tarkoitettu arkeen, töihin, vai juhlaan ja mitkä ovat sen käyttöolosuhteet. Esimerkiksi kevyt kesämekko ei valitettavasti Suomen ilmastossa ole arkivaate, joten niitä ei usein tarvita yhtä montaa kuin vaikkapa toimistotyöhön soveltuvaa siistiä paitaa. Samoin kauniit, mutta hoitoa vaativat vaatteet jäävät helposti kaapin pohjalle sellaisella, jolle vaatehuolto on inhokkihommaa. Käyttötarkoituksen huomioimisessa on tärkeää myös miettiä, löytyykö itseltä jo vastaava vaate vastaavaa tilannetta varten.

Oma vartalotyyppi ja värikartta ovat monelle vielä epäselviä

Tyylitoimiston alkukartoituksessa yleisempiä pukeutumishaasteita olivat, ettei vastaaja osannut valita omalle vartalotyypilleen sopivia vaatteita (38-42 %), hän käytti aina samoja värejä (39-61 %) tai kaipasi tyyliuudistusta (34-45 %). Nämä ovat kaikki haasteita, joita ratkaisemaan Tyylitoimiston tyylikonsultaatio on luotu. Siinä selvitetään asiakkaan vartalotyyppi, värikartta ja käydään läpi toiveita sekä arkea, jossa vaatteita käytetään. Tyylipalveluista asiakas saa tietoa omasta vartalotyypistään, mikä auttaa istuvien vaatteiden valinnassa. Monella meistä voi olla jopa vääriä uskomuksia omasta vartalotyypistä ja esimerkiksi vatsaa piilotellaan ihan turhaan. Usein tyylikonsultaation yhteydessä saatetaan lähteä hankkimaan täydennystä vaatekaappiin tai käydään läpi olemassa olevia vaatteita ja samalla siivotaan vaatekaappia. Sekä väri- että vartaloanalyysi kiinnostikin jopa puolta vastaajista.

Neljännes kokee vaatteiden yhdistelemisen hankalaksi

Neljännes alkukartoitukseen vastanneista koki vaatteidensa olevan eriparia. Yhdisteltävyyden haaste ei ole mikään ihme: meille myydään kuitenkin yksittäisten vaatteiden kautta mielikuvia, joissa ei ole otettu huomioon aiempia valintoja. Tyylitoimiston palveluista vaatekaapin siivous vastaa tähän pulmaan. Stylistin harjaantunut silmä on hyvä arvioimaan vaatteiden kuntoa, yhteensopivuutta ja miten ne omistajalleen istuvat. Jos vaatekaapista puuttuu jotakin oleellista, voi stylisti lähteä myös shoppailukaveriksi. Vaatekaapin siivouksesta oli vastaajista kiinnostunut kolmannes ja stylisti shoppailukaverina -palvelusta jopa 44 prosenttia.

Ruuhkavuosia elävät eivät ehdi käydä vaateostoksilla

Ruuhkavuosi-iässä olevat 30-49-vuotiaat erottuivat vastauksissa vaihtoehdon ”en ehdi käydä vaateostoksilla” -kohdalla. Vaikka vaateostoksissa vähempi onkin enemmän, on esimerkiksi työssä, tärkeissä juhlissa ja esiintymistilaisuuksissa tärkeää sekä näyttää siistiltä että tuntea olonsa hyväksi. Kiireisiä ihmisiä varten Tyylitoimistolla on asukokonaisuuden valinta -palvelu, jossa asiakkaan ennalta tunteva stylisti voi valita asukokonaisuuden asiakkaalle. Tätä palvelua eivät kaikki edes halua, mutta jotkut sitä kaipaavat ja sen huomasimme myös kauppakeskuskiertueen kohdalla. Alkukartoituksen täyttäneistä 16 prosenttia toivoi tällaista palvelua.

Nuoremmat toivovat tietoa ekologisten ja eetisten valintojen tukemiseksi

Kun vastauksia tarkasteltiin iän mukaan, selvisi että erityisesti alle 30-vuotiaat vastaajat halusivat tehdä ekologisia/eettisiä vaatevalintoja, mutta ei tiennyt miten. Tämä mietitytti ikäryhmästä lähes viidennestä ja 30-49-vuotiaistakin 12 prosenttia. Palvelua, josta saisi tietoa ja tukea kestävään pukeutumiseen toivoikin 12 prosenttia.

Tyylipalveluista lisätietoa erityisesti yhdisteltävyyteen ja istuvuuteen

Yli puolet kauppakeskuskokeilun yhteydessä tyylipalveluista kokeilleista kertoi saaneensa lisätietoa vaatteiden yhdisteltävyydestä ja istuvuudesta, mikä oli hienoa. Erityisesti näihin asioihin aiottiin myös jatkossa kiinnittää enemmän huomiota niin pukeutuessa kuin ostopäätöstä tehdessä (45 ja 54 %).
Tyylitoimiston palveluita kokeilleista vajaa viidennes sai lisätietoa myös laadukkuudesta ja 11 prosenttia käyttötarpeesta. Näihin asioihin aikoi 17 prosenttia kiinnittää enemmän huomiota seuraavaa ostopäätöstä tehdessään. Tämä on meistä hienoa. Jatkossa haluamme panostaa vielä enemmän siihen, että asiakas saisi mukaansa myös konkreettisia vinkkejä erityisesti laadukkaan vaatteen valintaan ja säilytykseen.

Tyylipalvelut kauppakeskuksissa parempaa ostokokemusta luomassa

Kestävän tyylin kuukausi -kokeilun aikana kävi selväksi, että tyylipalveluille kauppakeskuksissa on kysyntää. Tyylitoimiston alkukyselyssä 87 prosenttia vastaajista ajatteli ostavansa stylistipalveluita lähimmästä kauppakeskuksesta, jos niitä olisi saatavilla. Palvelua jo käyttäneistä joka ikinen koki, että tyylipalveluita tulisi olla saatavilla lähimmässä kauppakeskuksessa ja 76 prosenttia olisi valmis myös maksamaan niistä. Moni Tyylitoimiston tapaamista asiakkaista haaveili siitä, että hukkaostoksista pääsisi eroon. Yksi kyselyyn vastannut oli myös kuvaillut osuvasti, kuinka ostokokemus muuttuisi: Joku tietäisi etukäteen mistä kaupoista löytyy minulle sopivia vaatteita. Säästäisin aikaa, ettei tarvitse itse pyöriä ahdistushiessä vaatekaupoissa ja etsiä oikeita vaatteita.

Tyylitoimiston kokeilun kyselyiden tulokset

  • Mitä tyylipalvelulta toivotaan? I love me –messujen kartoitus toiveista tyylipalvelulle (N=253)
  • Mikä toimi, mikä ei? Palautekysely kauppakeskuskokeilusta (N=74)